Kulkurin valssi -äänite
Kansan Lauluhetki 1 -vihko
Kulkurin valssi
Ruots. kansansävelmä, san J. Alfred Tanner
1.
Linnoissa kreivien häät vietetään,
on morsiamel kruunattu pää.
Siellä viihdyn suo viini ja shamppanja vaan,
sydän kylmä voi olla kuin jää.
Siks mieluummin maantiellä tanssin,
kun metsien humina se soi,
minä kultaisen kulkurin valssin.
Tule kanssani, tyttö, ohoi!
2.
Vaik linnojen kruunut ne valoaan luo
ja kristallit kimaltelee,
ei liikuta kulkuria laisinkaan tuo,
kun armaansa kans astelee.
Hän pistää vain raitilla tanssiks,
kun metsien humina se soi.
Tähän kultaiseen kulkurin valssiin
tule kanssani, tyttö, ohoi.
3.
Maantietä rakastan ja kaihoan ain,
maantiellä viihdyn ma saan.
Maantiellä kuljen kuin aikanaan Kain
kantaen kohtaloaan.
Maantiellä, maantiellä tanssin…
4.
Tähtinen taivas ja kuutamoyö
tien viittana kulkurin on.
Jos liiaksi matkalla kiristää vyö,
niin poikkean taas talohon.
Siel laulan, taas laulan ja tanssin,
kun metsien humina se soi.
Tule kultaiseen kulkurin valssiin,
tule kanssani, tyttö, ohoi!
Laulatan keskiviikkona vanhuksia hoivakodissa. Olipas mukavaa löytää tästä nimesi.
VastaaPoistaTanner kirjoitti enemmänkin säkeistöjä. Alla sanat sellaisena kuin ne julkaistiin vuoden 1920 "Humoristisia lauluja" -laulukirjassa.
VastaaPoista----
Linnoissa kreivien häät vietetään,
on morsiamell’ kruunattu pää.
Siellä viihdyn suo viini ja samppanja vaan.
Sydän kylmä voi olla kuin jää.
Siks’ mieluummin maantiellä tanssin,
kuin metsien humina se soi.
Minä kultaisen kulkuri valssin,
tule kanssani tyttö ohoi!
Vaikk’ linnojen kruunut ne valoaan luo
ja kristallit kimaltelee.
Ei liikuta kulkuriin laisinkaan tuo,
kun armaansa kanss’ astelee.
Hän pistää vaan raitilla tanssiks’, kun metsien j.n.e.
Maantietä rakastan ja kaihoan ain’,
maantiellä viihdyn ma saan.
Maantiellä kuljen kuin aikanaan Kain,
kantaen kohtaloaan.
Maantiellä, maantiellä tanssin j.n.e.
Tähtinen taivas ja kuutamo yö
tien viittana kulkurin on.
Jos liiaksi matkalla kiristää vyö,
niin poikkean taas talohon.
Siell’ laulan, taas laulan ja tanssin j.n.e.
Sielt’ valitsen armaan ma itselleni,
jota salassa lemmin ma vain.
Hän ei itsekään tietää saa lempeäni,
se on lohtuna kulkiessain.
Ja muistellen häntä ma tanssin j.n.e.
Ei kulkurin rakkaus raakuutta oo,
ei vihansa villiä lie.
Vaikk’ talonpojat parjaapi: voi, poika jo
käännä sun elämäs’ tie.
Mutt’ mieluummin maantiellä tanssin j.n.e.
Oi, tyttö, sa kulkurin kanss’ vaella,
älä sulje hält’ korviasi.
Kas hänkin voi lemmestä kuiskaella
ja täydentää onneasi.
Tule jo, tule jo, tule, tule tanssiin,
kun metsien humina se soi,
kultaiseen kulkuri valssiin
tule kanssani, tyttö, o-hoi!